WorkInProgress

Jokaista lausetta on mahdollista muokata, keksien kaikki yhdistelmät jotka henkilön sanavarastolla ja sanojenKytkeytyvyysVarastolla on mahdollista keksiä, kyseisen lauseen avulla.

Esimerkkilause: “Jotkut ihmiset sanovat mitä ajattelevat.”

 

Tekniikkaluettelo:

1.SANANOSIEN YHDISTELY:

1.1.SANANOSIIN JAKAMINEN & KERTOMINEN

1.2.SANANMERKITYSTEN TULKINTA

1.3.OSASANOJEN UUDELLEENYHDISTELY (YHDISTELMÄTAULUKOLLISESTI)

1.4.OSASANOJEN MUUTTAMINEN (MATEMAATTIS+LOOGISESTI)

1.5. AIEMMAT = KÄSITEKERRONNAN ALKEET, esimerkkinä “ADHD”.

 

1.1.SANAoSAT:

1.1.1.esiäänne: esim kirjaimen “t” ääntämisen osat suun+kurkun+keuhkon+torsonlihasOsien liikkeisiin ajoitettuina.

1.1.2.äänne: esim “t” lausuttuna kokokirjaimena (ei “tee” vaan “t”).

1.1.3.osaSana: esim “itse” + “nä” + “isyys”.

1.1.4.Sana: esim “itsenäisyys”

1.1.4.1.Yhdyssana: esim “itsenäisyysPäivä” tai “itsenäisyysPäivänAatto” jne.

1.1.4.1.1.Kaksoissana: esim “itsenäisyysPäivä”.

1.1.4.1.2.Monisana: esim “itsenäisyysPäivänAatto” jne.

1.1.5.Virke: esim “täysItsenäisyyden mahdottomuus”.

1.1.6.Lause: esim “Täysi itsenäisyys on teoreettinen mahdottomuus.”

1.1.6.1.KaksoisLause, MoniLause, jne: “Täysi itsenäisyys on teoreettinen mahdottomuus, sekä yksilöllisellä mittakaavalla, että ydinSuvullisella, kansallisella, maapallollisella, tunnetun Universumillisella\Jumalallisella, jne.”

1.1.7.Kappale: esim jokainen numeroitu Aihe tästä kirjoituksesta, sananOsien yhteisPituudesta muuttumatta.

1.1.8.OtsikonAla: esim tämä kirjoitus kokoisuudessaan.

1.1.9.Otsikosto: esim tämä blogi kokoisuudessaan.

1.1.10.Kirja: esim niitähän riittää, tiedät kyllä.

1.1.11.Kirjasarja: esim myös toisiinsa nivoutuvat eri kirjoittajilta.

1.1.12.Tiede\Taito\Taide\Aihe\ym.

1.1.13.Eliön sanaVarasto kytkeytyvyyksineen sanoista sanoihin, mielikuviin, tunteisiin, tekoihin, eri yhdistelmäJärjestyksissään.

1.1.14.EliöUniversuminOsien sanaVarastot kytkeytyvyyksineen.

1.1.15.EliöUniversumi kokoisuudessaan.

 

1.2.SANAmERKITYKSET, yksinkertaisimmillaan:

1.2.1.TekijäEntiteetit (“Subjektit” [voimalla vastavoima jne, eli onko ObjektiJako välttämätön, aina?])

1.2.2.TekoVaiheet (“Predikaatit”)

1.2.2.1.Sulavana “filmi”nauhana

1.2.2.2.Eriytettynä “sarjakuvana”.

1.2.3.Subjektien ja Predikaattien rytmi, rytmiä, rytmejä. +- +- TAI -+ -+ TAI ++-+ TMS JNE moniOsaistettuna tarkkuudestamme riippuen: +xy –> -x+y –> jne tms.

 

1.3.SANAoSIEN uudelleenjärjestäminen YHDISTELMÄTAULUKOLLISESTI, erityisesti (mutta ei ainoastaan) “virkkeiden” eli “osaLauseiden” eli “muutamaSanojen” uudelleenjärjestäminen:

Esimerkkilause oli “Jotkut ihmiset sanovat mitä ajattelevat.”

Tekijänä “Jotkut ihmiset”, tekoja “sanovat mitä ajattelevat”.

Molemmat siteeratut osat virkkeitä. Molempien virkkeiden merkitys muuttuu, järjestäessämme ne TOTUUSTAULUN eli KÄSITEYHDISTELMÄTAULUN mukaan eri järjestyksiin:

“Jotkut ihmiset” — “Ihmiset jotkut” (runollista, sekä Subjektin sanominen ennen Kvanttoria, kuten usein AJATTELUJÄRJESTYKSESSÄ toteutuu vailla väkinäistä kieliopillisuutta ja puheenodotusta ja sanojen järjestyksen kääntämistä ennen puhumista…)

“sanovat mitä ajattelevat” — “sanovat, ajattelevat, mitä?” — “ajattelevat mitä sanovat” — “ajattelevat, sanovat mitä?” (jo pilkkujen lisäys ja yhdistely muuttaa!) — “mitä sanovat ajattelevaNSA” (teemme kaiken järkeväksi; taivutamme sanoja saadaksemme kokoLauseen kuulostamaan luonnolliselta, suunnitellulta [kuten se onkin!], merkittävämmältä) — “mitä ajattelevat sanovansa?”

 

1.4.OSAsANOJEN MUUTTAMINEN MATEMAATTISESTI, LOOGISISSA (sananYhdistelmällisissä, ja kategoriallisissa) JATKUMOISSAAN:

1.4.1.Päinvastaistus:

1.4.1.1.Nollastus, sananpoisto: “Jotkut” –> jätä tyhjäksi. “Ihmiset” –> Jätä tyhjäksi. Ajatuskäytännössä joskus “sananlyhennysPoisto”: “Jotkut –> jotku –> jo… –> j… –> … –> keksi parempi sana vaikka aakkosten avulla jaTai sanakirjalla, thesauruksella eli synonyymi\antonyymi sanakirjalla  , tms”

1.4.1.2.Miinustus; eriytys, vähempään, sananpoistokin: “Jotkut” –> “Harvat” –> “Eivät ketkään” –> “[jätä tyhjäksi]”

1.4.1.3.Plussastus; yleistys, enemmäksi, sananlisäys: “Jotkut” –> “Useimmat” –> “Kaikki” –> “Aivan kaikki” –> “Todellakin aivan kaikki” –> [lisää sanoja] — Ihmiset” –> “jne” –> “Eliöt” –> “hiukkaset” –> jne

 

 

1.5.KÄSITEKERRONNAN ALKEET, esimerkkinä tunnettu “vitsaus” “ADHD”:

1.5.1.Mistä osista ADHD koostuu?

1.5.1.1.Kehon ylivilkkaudesta = Kehon vilkkaus –> 100%

1.5.1.2.Mielen ylivilkkaudesta = Mielen vilkkaus –> 100%

1.5.2.Käsitekerrontaa osakäsitteillä, jossa 100% on enin tunnettava, 50% on keskiarvo, 0% vähin tunnettava. Esim jos 100% mielen vilkkaus vaihtelee joka ajatuksenliikkeellä aihetta, ja 0% ei käsittele aiheita ollenkaan, JA 100% kehonvilkkaus sprinttaa joka hetki, ja 0% ei liiku ollenkaan, niin täytyisi meidän luoda graafi (kuvaaja) ajassa, jokaisesta ihmisestä näiltä osin, tietääksemme täyden teorian 50%, mutta:

1.5.2.1.Kehon vilkkaus 100% + Mielen vilkkaus 0% = kaikki valmiina?

1.5.2.2.Kehon vilkkaus 100% + Mielen vilkkaus 50% = kiireinen ihminen?

1.5.2.3.Kehon vilkkaus 100% + Mielen vilkkaus 100% = ADHD

1.5.2.4.Kehon vilkkaus 50% + Mielen vilkkaus 0% = hidas dogmaatikko?

1.5.2.5.Kehon vilkkaus 50% + Mielen vilkkaus 50% = keskiarvoinen ihmiskäytös

1.5.2.6.Kehon vilkkaus 50% + Mielen vilkkaus 100% = ADD

1.5.2.7.Kehon vilkkaus 0% + Mielen vilkkaus 0% = nukkuva, ainako vain, pakko?

1.5.2.7.Kehon vilkkaus 0% + Mielen vilkkaus 50% = liikuntavammainen

1.5.2.6.Kehon vilkkaus 0% + Mielen vilkkaus 100% = hidasteilla Stephen Hawking?

Voimme olla yksinkertaisempiakin:

HD (Hyperactivity disorder)

ADD (Attention Deficit disorder)

ADHD (Attention Deficit + Hyperactivity disorder)

Mitkä ovat sitten:

HyD (Hypoactivity disorder) = masennus?

AED (Attention Excess disorder) = pakkomielteisyys?

AEHyD (Attention Excess Hypoactivity disorder) = Aspergerin syndrooma?

Entä näiden käsitekerronnan tuotokset ADHD:n kanssa?

ADHyD (Attention Deficit Hypoactivity disorder) = Autismi?

AEHDD (Attention Excess Hyperactivity disorder) = Mania? Nerous? Per miten pitkät ajanjaksot ja toistuvuudet per “disorder” ?

Disorder:inkin voi luonnehtia vastakohdalla “blessing” tai “proOrder”. Sama lista mutta “proorder”. Jolloin päädymme nimeämään “disorder”:in miinus-merkkiseksi 100%:ksi, ja “proorderin” plus+merkkiseksi, niiden yhteiseen kuvaajaan!

 

Kiitokset menetelmistä pohjautuvat monen ajattelijan tuotteisiin: Platonin matemaattiseen yleiskieleen, Aristoteleen samaan, Ciceron sananvaihdostekniikkaan (“Puhujalle”), Descartes “Järjen käyttöohjeet”, Leibniz “Viisaudesta”, Wittgenstein “totuustaulu”, MatemaattisSymbolinen Logiikka, yleiskielioppi, Internet, jne ym.